Maunulan kaupunginosaa on rakennettu Oulunkylän kartanon maille 1940-luvun lopulta alkaen. Asemakaavan alue sai 50-luvun lopulla ja nykyisestä kerrrostalokannasta suurin osa on peräisin 50-70 -luvuilta. Aiemmin Maunula on ollut vuokra-asuntovaltaista aluetta: 50-luvulla sinne valmistui “Maunulan Kansanasuntoja”, kun valtio alkoi myöntää ns. Arava-lainoja sosiaaliseen asuntotuotantoon edullisella korolla.
Nykyisin Maunula on keskiluokkaistunut ja esimerkiksi ennen matala lapsiperheiden osuus väestöstä on kasvanut. Siihen on vaikuttanut täydennysrakentaminen ja Helsingin kaupungin ns. MA-ohjelma, jonka puitteissa vanhoja asuinalueita on ryhdytty kehittämään.
Tulevaisuudessa Maunulan kehitystä ajaa erityisesti Raidejokeri. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiotie tulee kulkemaan Maunulan halki. Tällä hetkellä (syksyllä 2020) rakennustyöt ovat jo käynnissä Maunulassakin ja liikennöinti alkaa vuonna 2024. Raidejokerin tarkoitus on vauhdittaa asuntorakentamista ja tiivistää kaupunkirakennetta sen varrella. Näin ennustetaan tapahtuvan Maunulassakin – joten Maunula tulee olemaan lähivuosina yksi Helsingin kasvualueista.
Asunnot ja taloudet Maunulassa
Maunulan n. 8 300 asukasta jakautuvat noin 4 700 kotitalouteen. Maunulassa kotitaloudessa on keskimäärin 1,8 henkilöä ja he asuvat 60,4 neliön kokoisessa asunnossa. Tällä hetkellä maunulalaisista kotitalouksista vuokralla asuu hieman suurempi osa väestä kuin omistusasunnoissa. Pientaloissa alueen hieman yli 5 000 asunnosta on n. 700 kappaletta ja loput niistä on kerrostaloasuntoja.
Asukkaiden keski-ikä Maunulassa on 43 vuotta ja valtaosa alueen asukkaista on työllisiä ja työikäisiä. Asukkaiden (18 vuotta täyttäneiden) keskimääräinen kuukausitulo on hieman alle 3 000 € /kk. Eläkeläisiä alueen yli 8 300 asukkaasta on reilut 2 100 henkilöä. Maunulassa on kuitenkin tuhatkunta lapsiperheiden kotitaloutta. Suuressa osassa niistä lapset ovat alle kouluikäisiä, joskin kouluikäisten lasten kotitalouksia alueella on lähes yhtä paljon.
Maunulassa asukasrakenne on muuttunut vauhdilla viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi opiskelijoiden osuus asukkaista on noussut nopeammin kuin Helsingissä keskimäärin ja vastaavasti eläkeläisten osuus on pienentynyt keskiarvoa nopeammin.
Asuntojen hintakehitys Maunulassa
Koko Helsingin tasolla Maunula on vielä melko edullinen asuinalue. Keskimääräinen neliöhinta siellä on vuoden 2020 toisella neljänneksellä 3 785 €, kun koko Helsingin keskimääräinen neliöhinta on 5 315 €.
Helsingin 76 kaupunginosasta Maunula on sijalla 46, jos kaupunginosat laitetaan järjestykseen kalliimmasta halvimpaan keskimääräisen neliöhinnan mukaan. Viimeisen 10 vuoden aikana Maunulan neliöhinta on noussut 2 542 €:sta nykyiseen 5 315 €:n, mutta se on noussut hitaammin kuin Helsingin neliöhinnat keskimäärin. Yhdessä hyvien tulevaisuudennäkymien (Raidejokeri ja täydennysrakentaminen) kanssa se tietää kasvua alueen neliöhinnoille jatkossakin!
Näkymä Maunulan kaupunginosaan Helsingissä.
Maunulan palvelut ja ympäristö
Maunulassa on hyvät peruspalvelut ja esimerkiksi ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat monipuoliset. Alueen kaupat ja kahvilat sijoittuvat pitkälti Pakilantien ja Metsäpurontien varrelle. Niiden risteyskohdan tuntumasta löytyvät esimerkiksi S-market Maunula ja Subway. Metsäpurontieltä löytyy pikaruokaloita, Alepa, kahviloita ja entinen yleinen sauna, nykyinen asukastalo Saunabaari.
Maunulan ala-asteen koulun vieressä sijaitseva Maunulan liikuntahalli tarjoaa monipuolisen kattauksen pelikenttiä ja kuntosaleja liikkujien käyttöön ja vetää puoleensa harrastajia eri puolilta Helsinkiä.
Maunula sijaitsee aivan Keskuspuiston kyljessä ja sinne on luonteva, lyhyt kävelymatka alueelta. Pirkkolan puolelta, eli aivan läheltä, löytyy Pirkkolan urheilupuisto ja sen tekonurmet, pelikentät, uimahalli ja muut liikuntapaikat.
Kouluja maunulassa ovat Maunulan ala-aste ja Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio. Varhaiskasvatusta ja päivähoitoa tarjoaa esimerkiksi Päiväkoti Maunula, jossa toimii viisi ryhmää.
Maunulan alueen kehitys
Tärkein Maunulan alueen kehitystä ohjaava uudistus on Raidejokerin valmistuminen ja liikenteen aloittaminen vuonna 2024. Raidejokeri kulkee Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen ja yhdistää kaupunginosia matkan varrella. Yksi sen olemassaolon tarkoituksista on edistää kaupunkirakenteen tiivistymistä, kun poikittaisliikenne kaupunginosien välillä paranee.
Raidejokeri hyvin todennäköisesti tekee Maunulasta entistä houkuttelevamman asuinalueen.
Maunulassa varaudutaan asukasmäärän nousuun lähialueilla rakentamalla nykyisen päiväkoti Suursuon tilalle Suomen suurin päiväkoti jopa yli 330 lapselle. Pirjontien ja Pirkkolantien varrelle on suunnitteilla asuntoja yli 600 asukkaalle.
Paljon kehitystä tapahtuu myös naapurikaupunginosan, Oulunkylän puolella. Oulunkylään kaavaillaan mm. uusia toimitiloja Käpylän aseman ympäristöön ja vuoteen 2030 mennessä alueelle odotetaan 1 500 uutta työpaikkaa. Tällainen työpaikkakeskittymä tekee hyvää myös Maunulalle, sillä ihmiset arvostavat lyhyitä ja nopeita työmatkoja.
Maunulan alueen kehityssuunnitelmat tarkentuvat. Marraskuun alussa 2020 Helsingin kaupunki piti Uutta Pohjois-Helsinkiä tilausuuden (verkossa), jossa esiteltiin aluetta koskevia suunnitelmia ja kerättiin kommentteja alueen asukkailta.