Hei, olen Marjut Uusmäe Roof Groupilta! Hoidan asuntokauppoja täällä Laajasalossa.
Ota yhteyttä
0406807717
marjut.uusmae@roofgroup.fi
Asunnot ja taloudet Laajasalossa
Laajasalon asukkaat jakautuvat noin 9 600 kotitalouteen. Laajasalolaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 2,1 henkilöä ja he asuvat keskimäärin 77,6 neliön kokoisessa asunnossa. Tosin eroja on saaren eri osissa: kerrostalovaltaisessa Etelä-Laajasalossa asutaan n. 66 neliön asunnoissa, mutta Jollaksen omakotitaloalueilla kotitalouksilla on jo yli 102 neliömetriä käytössään.
Asukkaiden keski-ikä Laajasalossa on 41 vuotta ja valtaosa alueen asukkaista on työelämässä olevia aikuisia. Asukkaiden (18 vuotta täyttäneiden) keskimääräinen kuukausitulo on noin 2 800 €. Eläkeläisiä alueen lähes 19 000 asukkaasta on reilu 4 000. Saarella on kuitenkin tuhansia lapsiperheiden kotitalouksia. Valtaosassa niistä lapset ovat tällä hetkellä (2020) alle kouluikäisiä.
Asuntojen hintakehitys Laajasalossa
Kymmenessä vuodessa Laajasalon keskimääräinen neliöhinta on noussut 2 900 €:n tuntumasta 3 600 €:n tuntumaan. Hintakehitys Laajasalossa on ollut selvästi hitaampaa kuin Helsingissä keskimäärin. Tähän asti ja tällä hetkellä (syksyllä 2020) Laajasalon hintoja painavat vielä toistaiseksi syrjäinen sijainti ja liikenneyhteydet (keskustaan on kuljettava Herttoniemen kautta) sekä 70-luvun kerrostalojen tekemättömät putkiremontit.
Laajasalon hinnoille sopii odottaa nousua lähivuosina: Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren kautta Sompasaareen rakennettavat sillat ja niitä pitkin kohti keskustaa kulkeva raitiotie parantavat alueen joukkoliikenneyhteyksiä huimasti, mahdollistavat uudis- ja täydennysrakentamista alueelle. Asuntojen arvo nousee.
Laajasalon palvelut ja ympäristö
Laajasalo on monipuolinen kaupunginosa: siellä kohtaavat Helsingin historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Ensimmäiset merkit asutuksesta alueella on jo esihistorialliselta ajalta. Ruotsalaisia rantautui alueelle jo keskiajalla ja siltä ajalta periytyy myös moni alueen ruotsinkielinen paikannimi. 1600-luvulla, Ruotsin vallan aikana, Laajasaloon perustettiin useampi kartano: Stansvik, Turholm ja Degerö.
Laajasalon eteläpuolella sijaitseva puolustusvoimien alue Santahamina on sekin historiallisia peruja: tie Laajasalosta Santahaminaan rakennettiin Krimin sodan aikaan, kun tsaarin Venäjä linnoitti rannikkoalueita myös Suomessa.
Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Laajasalo on ollut osa Helsingin kaupunkia vuodesta 1946. 1960-luvun lopulla startattiin alueen rakentaminen nykyaikaiseksi kaupungiksi. Sen ajan lähiörakentamisen peruja ovat saaren sisämaan alueita hallitsevat kerrostalot.
Kerrostaloalueita tasapainottavat Jollaksen ja Kaitalahden pientalojen reunustamat kadut.
Ympäristöltään Laajasalo on mukavan vaihteleva: saarena siellä on tietenkin aina lähellä meri. Kruunuvuoren huvila-alue, Tullisaaren puisto, Aittasaari, Degerön kartanon maat, Itäniityn laakson luonnonsuojelualue ja Laajasalon uimaranta antavat nauttia luonnosta ja merestä.
Palvelut ovat keskittyneet Yliskyläntielle, saarta halkovan Laajasalontien tuntumaan. Sieltä löytyy kauppakeskus Saari, joka isännöi apteekkia, K-supermarketia, kirjastoa, nuorisotilaa ja esimerkiksi ravintoloita Subway, Fafas ja Kotipizza. Saaren muista osista ei tarvitse tulla aivan kauppakeskus Saareen asti käydäkseen ruokakaupassa: Jollaksessa ja kohti Kruunuvuorenrantaa johtavan Koirasaarentien varrela on Alepat.
Yliskylästä löytyvät myös Laajasalon tärkeimmät julkiset palvelut: terveysasema ja koulut. Päiväkoteja saarella on kymmenkunta eri puolilla saarta.
Sen lisäksi, että Kruunuvuorenrantaa rakennetaan reippaasti tulevina vuosina, myös Yliskylään on suunnitteilla täydennysrakentamista. Helsingin kaupunki kaavailee alueelle uusia koteja yheensä noin 6 000-7 000 uudelle asukkaalle. Silloin myös palveluja täytyy tulla lisää.
Harrastusmahdollisuuksiakin löytyy: Liikuntapuistosta löytyvät jalkapallokentät, tenniskentät ja tennishalli. Lähistöllä, metsän siimeksessä, on Laajasalon golfkenttä.
Laajasalon alueen kehitys
Laajasalo kasvaa ja kehittyy voimakkaasti seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Helsingin kaupungin mukaan seuraavien 20 vuoden aikana alue saa koteja jopa lähes 20 000 uudelle asukkaalle. Siitä puolet tulee olemaan uudistarakentamista uudelle Kruunuvuorenrannan asuinalueelle.
Kruuvuorenrannasta tullaan rakentamaan sillat Korkeasaaren kautta Sompasaareen ja siitä eteenpäin kantakaupunkiin. Se on koko Laajasalon kehityksen mahdollistava hanke: siltoja pitkin tulee kulkemaan pikaraitiotie, joka lupaa viedä Yliskylästä, Laajasalon itälaidalta Rautatieasemalle 24 minuutissa. Uudelta Kruunuvuorenrannan alueelta matka-aika olisi vain 15 minuuttia, eikä kierrosta Herttoniemen kautta tarvita.
Nykyisin matkaa Kruunuvuorenrannasta Rautatieasemalle tulee 11 kilometriä, mutta siltojen myötä se lyhenee vain 5,5 kilometriin!
Kuvassa Kruunuvuorenrannan rakenteilla oleva asuinalue. Tähän kohtaan rakennetaan myös silta kohti kantakaupunkia. Siltaa pitkin kulkee pikaraitiotie, jonka lähtöpiste on Yliskylässä, Laajasalon itälaidalla, joka näkyy tässä kuvassa taka-alalla vasemmalla.
Laajasalon kehityshanke toteutuu pitkällä aikavälillä: osa nyt suunnitteilla olevista kaupunkirakenteen uudistuksista näkee päivänvalon vasta 2030-luvulla. Kuitenkin paljon tapahtuu jo nyt: Laajasalon vanhan ostoskeskuksen ympäristön täydennysrakentaminen valmistunee vuoden 2021 loppuun mennessä. Kruunusiltojen pikaraitiotien rakentaminen alkaa 2021-2022 ja liikennöinnin on määrä alkaa vuoden 2026 lopussa.
Laajasalon kehityksessä Helsingin kaupunki nojaa paljon joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn. Kruununsiltoja pitkin tulee kulkemaan pikaraitiotie, kävelytie ja pyörätie. Helsingin kaupunki pyrkii siten varmistamaan, että Laajasalon liikenne sujuu asukasluvun yli kaksinkertaistuessa. Samalla hillitään Metron ennustettua kuormituksen kasvua Laajasalon ja muiden Itä-Helsingin kaupunginosien kasvaessa.
Helsinki haluaa pitää kiinni alueen viihtyisyydestä sen kasvaessa. Laajasalo on täynnä metsiä, rantoja, puistoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kaupungin mukaan siellä asukasta kohti enemmän viheralueita kuin Helsingissä muilla alueilla keskimäärin.
Laajasalon itäisen rannan kaavoituksella kaupunki pyrkii saamaan ranta-alueet entistä enemmän asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on kytkeä merenrannan virkistysalueet yhteen, yhtenäiseksi rantareittinä.
Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupunki