Hei, olen Marjut Uusmäe Roof Groupilta! Hoidan asuntokauppoja täällä Keravalla.
Ota yhteyttä
0406807717
marjut.uusmae@roofgroup.fi
Asunnot ja taloudet Keravalla
Keravan noin 37 000 asukasta jakautuvat noin 18 000 kotitalouteen. Keskimääräisessä alueen kotitaloudessa asuu n. 2 henkilöä ja he asuvat n. 75 neliön kokoisessa asunnossa. Noin 57 % Keravan asukkaista asuu omistusasunnossa.
Asukkaiden keski-ikä Keravalla on 40 vuotta eli valtaosa alueen asukkaista on aktiivi- ja työikäisiä. Keravalaiset tienaavat keskimäärin n. 26 000 € vuodessa, eli hieman alle 2 200 € kuukaudessa. Eläkeläisten kotitalouksia Keravalla on hieman alle 5 000 ja kotitalouksia, joissa asuu lapsia on reilu 4 000.
Keravan asuntojen hintakehitys
Keravalla on potentiaalia! Nimittäin asuntojen hintakehitys siellä on jäänyt selvästi jälkeen pääkaupunkiseudun - ja itse asiassa koko maan neliöhintojen kehityksestä. Keravalta saa siis asunnon varsin edullisesti. Kun Kerava asuinalueena kehittyy, asuntojen hinnoissa voi olla mukavasti kasvun varaa. Kerava on potentiaalinen asuinalue siksikin, koska se on radan varressa, eikä matka Helsinkiin ole mitenkään ylivoimainen.
10 vuotta sitten keskimääräinen neliöhinta Keravalla oli n. 2 250 €, mikä oli käytännössä tasoissa koko maan keskiarvon kanssa. Vuodesta 2014 lähtien koko maan neliöhinta on karannut Keravan edelle. Vuoden 2020 lopulla Keravan neliöhinta oli käytännössä sama kuin 10 vuotta sitten – mutta koko maan keskiarvo on karannut jopa 700 € sen edelle. Pääkaupunkiseudun neliöhinta puolestaan huitelee omissa sfääreissään yli 4 600 €:n lukemalla loppuvuodesta 2020.
Kerava tarjoaa siis varsin edullista asumista kohtuullisen matkan päässä Helsingistä!
Keravan palvelut ja ympäristö
Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu kaupunki (sen edellä ovat Helsinki ja Kauniainen), joten sieltä luonnollisesti löytyvät kaikki olennaiset palvelut.
Kaupat ovat keskittyneet keskustaan, rautatien ja rautatieaseman tuntumaan. Sieltä löytyvät esimerkiksi Keravan Prisma, K-Citymarket Kerava ja kauppakeskus Karuselli.
Keskustaa halkovan Aleksis Kiven tien ja Paasikivenkadun (nimi vaihtuu Kauppakaari-kävelykadun kohdalla) varrelta löytyy ravintoloita ja erikoisliikkeitä. Katu johtaa kohti rautatieasemaa, jonka tuntumassa sijaitsee esimerkiksi kirjasto sekä Paasikivenaukion ja Aurinkomäen puistot.
Yleisurheilija Volmari Iso-Hollon patsas Keravan keskustassa
Hieman keskustan ulkopuolella, Tuusulantien varrella, sijaitsee Keravan urheilupuisto, jossa kaupunkilaisia liikuttavat tennishalli, urheilukenttä juoksuratoineen ja muine suorituspaikkoineen, jalkapallokenttä sekä uimahalli / maauimala.
Suomalaisittain hieman harvinaislaatuisempana suorituspaikkana Keravalta löytyy myös krikettikenttä!
Kerava on pinta-alaltaan pienehkö ja tiiviisti asuttu, joten varsinaisia luontoelämyksiä sen rajojen sisäpuolelta ei löydy. Mutta jonkin verran avointa peltomaisemaa voi nähdä kaupungin ja nelostien (Lahdenväylä) välissä, Keravanjoen tuntumassa. Siellä nähtävyyksinä ovat esimerkiksi Keravan kartano ja vanha kivisilta sen lähellä.
Omaehtoista kuntoilua ja ulkoilua kaipaavat voivat suunnata esimerkiksi Keinukallioon. Siellä entisen laskettelurinteeseen on rakennettu kuntoportaat ja ympäristöön paljon muuta, esimerkiksi pururata, latuja, kuntoilupiste, purutettu rinnepolku, frisbeegolf-rata, lennokkikenttä, pulkkamäki ja nuotiopaikka.
Kuntoportaat entisessä laskettelurinteessä Keravan Keinukalliossa
Kerava on tarjonnut myös suosittuja kulttuuritempauksia! Vuonna 2020 taiteilijoiden vapaaseen käyttöön annettu kerrostalo veti paikalle väkeä sankoin joukoin. Ihmiset jonottivat säällä kuin säällä vanhaan, myöhemmin purettavaan kerrostaloon, jonka 94 taiteilijaa oli maalaamalla muokannut mieleisekseen.
Keravan lähialueilta löytyy myös erilaisia liikunta, ulkoilu ja luonoelämyksiä! Keravalta on lyhyt matka esimerkiksi Tuusulanjärven rannalle ja Sipoon Talmaan laskettelukeskuksen rinteille ja Talman golfkentän viheriölle. Golfin ystäviä palvelee myös Tuusulan Golfklubi, aivan Tuusulanjärven tuntumassa ja Keravalle johtavan Tuusulantien risteyksessä.
Keravan koulut
Keravan lapsille on tarjolla pitkälti toistakymmentä koulua eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi...
- Ali-Keravan koulu
- Kurkelan yhtenäiskoulu
- Kalevan koulu
- Sompion koulu
- Päivölänlaakson koulu
- Svenskbacka skola
- Savion koulu
Keravan päiväkodit
Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta tarjotaan Keravalla ainakin parissakymmenessä päiväkodissa, jotka on sijoitettu laajasti eri alueille. Keravan päiväkoteihin kuuluvat esimerkiksi…
- Savion päiväkoti
- Marttilan päiväkoti
- Kanniston päiväkoti
- Jaakkolan päiväkoti
- Lapilan päiväkoti
- Heikkilän päiväkoti
- Keskustan päiväkoti
- Päiväkoti Kiddy House
- Niinipuun päiväkoti
Keravan alueen kehitys
Asuntojen neliöhinnat Keravalla ovat niin pääkaupunkiseudun kuin myös koko maan keskiarvoa matalammat. Jokainen asunnon omistaja on varmasti tyytyväinen asunnon arvon noususta, mutta asunnon hankintaa Keravalta suunnitteleville alhaisissa hinnoissa on myös potentiaalia. Asunnon saa sieltä kohtuullisella hinnalla, mikä sopii hyvin esimerkiksi ensiasunnon ostajille. Matalissa hinnoissa on tietysti kasvupotentiaalia: kun Kerava kehittyy ja sen arvostus kasvaa, on asuntojen hinnoilla suunta ylöspäin!
Vanha kivisilta ylittää Keravanjoen Lahdenväylän varrella, lähellä Keravan kartanoa.
Mutta miltä Keravan kehitys näyttää ja mitkä tekijät kehitystä ajavat eteenpäin tulevina vuosina?
Isossa kuvassa Keravan kehitystä ajaa KUUMA-seudun yhteistyö. KUUMA-kuntiin kuuluvat pääkaupunkiseutua ympäröivät Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi, Sipoo, Järvenpää, Pornainen, Mäntsälä ja Hyvinkää. Yhteenliittymän tarkoitus on tiivistää alueellista yhteistyötä ja parantaa kaikkien kuntien vetovoimaa - eli houkutella lisää asukkaita.
Yksi KUUMA-yhteistyön pääteemoista maankäytön ohella on liikenne. Kerava on kuulunut HSL:n (eli Helsingin seudun liikenteen joukkoliikennejärjestelmään) vuodesta 2006 alkaen. Mutta vuonna 2019 voimaan tullut HSL:n vyöhykeuudistus rikkoi joukkoliikenteen rajoja myös Keravalla.
Uudistukseen asti “lippualueet” perustuivat kuntarajoihin. Ne korvattiin uudessa mallissa vöyhykkeillä. Siinä missä Helsingin kantakaupunki on A-vyöhykettä, Kerava on nykyisin D-vyöhykettä. Lippuja ei myydä yksittäisille vyöhykkeille, joten keravalaiset matkustavat “CD-vyöhykkeenä” saumattomasti vähintään Tuusulan, Sipoon ja Vantaan alueella.
Yhtenäisempi joukkoliikenne nivoo Keravan tiiviimmin osaksi pääkaupunkiseutua. Kerava on vähemmän oma saareke jossain kauempana!
Kaupungistuminen näkyy Keravalla voimakkaasti ja sitä kehitystä Keravan kaupunki haluaakin ruokkia. Keskustaa halutaan kehittää tiiviiksi kaupunkikeskukseksi ja varmistaa, että se on viihtyisä ja sieltä löytyy runsaasti palveluja.
Lisärakentamista Kerava suunnittelee eri puolille kaupunkia. Keravan yleiskaavassa keskeistä on ollut löytää uutta rakennusmaata niin asuntorakentamiseen kuin myös viheralueiden käyttöön.
Lähteet: Tilastokeskus, Keravan kaupunki, KUUMA-seutu