Asuntokaupan vuosikymmen Helsingissä - miten kauppa kävi ja neliöhinta kehittyi eri kaupunginosissa?

Sisällys

5 kaupunginosaa, joissa neliöhinta on noussut eniten
5 kaupunginosaa, joissa noussut vähiten tai laskenut
5 kaupunginosaa, joissa asuntokauppojen määrä on kasvanut eniten

5 kaupunginosaa, joissa keskimääräinen neliöhinta on noussut eniten

Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen neliöhinta oli noussut eniten verrattuna samaan ajanjaksoon 10 vuotta sitten näissä kaupunginosissa.

Alppila, +67 %

“Kallio-ilmiö” vaikuttaa varmasti viereisessä Alppilassakin. Aiemmin maltillisen hintaisista asunnoista on remonttien ja alueen yleisen keskiluokkaistumisen jälkeen saatu arvokkaita koteja. Alppilassa on tehty paljon kauppoja noin kymmenen vuotta sitten – onnittelut silloin kaupoilla olleille hyvästä arvonnoususta! 

On toki luonnollista, että seuraavina vuosina neliöhinnan nousu on kääntänyt kauppojen määrän trendin laskuun. Mutta vuoden 2020 lopulla nähtiin silti selvä piikki asuntokaupoissa. Saiko koronakriisi pienehköissä, keskimäärin vain 45 neliön kokoisissa (Kalliossa) asuvat suuntaamaan kantakaupungin ulkopuolelle suurempiin asuntoihin? 

Alppilan asuntojen arvonnousu ja pieniin asuntoihin kohdistuva kysyntä pitää huolen siitä, että asunnon siellä voi helposti vaihtaa suurempaan edullisemmalla alueella, hieman kauempana kantakaupungista. 

 

Kaivopuisto ja Ullanlinna, +63 %

Kaivopuisto-Ullanlinna on Helsingin kallein asuinalue. Siellä neliöhinta on kivunnut 10 vuodessa jo 8 978 €:n vuoden 2020 lopussa. Kauppoja alueella tehdään melko tasaiseen tahtiin, toki nouseva neliöhinta on hidastanut kaupankäyntiä sielläkin.

Jos Kalliossa asutaan keskimäärin 45 neliön kodissa, Kaivopuisto-Ullanlinnassa neliöitä on keskimäärin jo 74. Se tarkoittaa sitä, että asunnon myyntihinta näillä neliöhinnoilla on sellainen, että se ei ole enää kenen hyvänsä ulottuvilla. Keskimäärin alueen asukas tienasi vuonna 2019 yli 5 000 € kuukaudessa. 

Miten asuntokauppa tulee kehittymään Kaivopuistossa ja Ullanlinnassa? Alue on niin valmista kaupunkia kuin Helsingissä voi olla, eikä siellä ole käynnissä tai tiedossa isoja alueen infrastruktuuria, liikenneyhteyksiä tai kaupunkirakennetta muuttavia hankkeita. Todennäköisesti se säilyy edelleen vakiintuneena arvoalueena. Mikäli alueen asukkaat kokevat tarvetta muuttaa merkittävissä määrin väljemmille asuinseuduille, voi se vauhdittaa asuntokauppoja. Tosin toisin kuin esimerkiksi Alppilassa, varsinaista asuntokauppojen piikkiä ei nähty ainakaan vuoden 2020 loppuun mennessä. 

 

Kallio, +63 %

Kuten Alppilassa, myös Kalliossa neliönhinta on noussut 10 vuodessa 4 000 € tuntumasta yli 6 700 €:n vuoden 2020 lopussa. Samalla asuntokauppojen määrä on lievässä laskusuunnassa. 

Kallio on keskiluokkaistunut vauhdilla ja kysyntä pieniäkin asuntoja kohtaan on pitänyt neliöhinnan kasvussa. Keskiluokkaistumisesta huolimatta Kallio on vetänyt puoleensa myös nuorehkoja vuokralaisia, joten 10 vuotta sitten asuntoja ostaneet sijoittajat ovat päässeet nauttimaan mukavasta arvonnoususta. Reilusti yli puolet Kallion asukkaista asuu vuokralla. 

Viime vuosina Kallioon on avattu reilusti lisää palveluja - esimerkiksi ravintoloita ja aiemmin lähinnä keskustassa vaikuttaneita ravintolaketjuja on saapunut Sörnäisiin ja Hämeentien tuntumaan Kallion asukkaita palvelemaan. 

Vaikuttaa siltä, että Kallio on “vakiintumassa”. Vieläköhän neliöhinnoissa on kasvun varaa? Ympäristön kehitys, esimerkiksi Hämeentien remontti “asukasystävällisemmäksi” ja palveluiden tulo alueelle (myös läheinen kauppakeskus Redi!) voi pitää Kallion arvon nousujohteisena jatkossakin. 

 

Roihuvuori, +62 %

Roihuvuoren rakennuskannasta iso osa on 50-luvun peruja olevia, pienehköjä kerrostaloja. Kymmenisen vuotta sitten Roihuvuori oli varsin edullinen asuinalue, jolloin sieltä löysi kotinsa moni ensiasunnonostaja. Sittemmin neliöhinta on noussut jo yli 4 000 €:n ja asuntokauppojen määrä vähentynyt. 10 vuotta sitten se oli asuinalueiden neliöhintavertailussa edullisemmasta päästä, mutta kivunnut sittemmin puolivälin paikkeille. 

Vuoden 2020 lopulla vahvistettujen yleisten suunnitteluperiaatteiden mukaan Roihuvuoressa on lähivuosina luvassa maltillista lisärakentamista. Itäväylän varrelle rakennetaan “tehokkaammin”, mutta keskemmällä aluetta ei haluta muuttaa sen kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokasta ilmettä liikaa. 

Vallila, +61 %

Kallion ja Alppilan kainalossa sijaitseva Vallila näyttää nauttineen samankaltaisesta arvonnoususta kuin naapurikaupunginosatkin. Tosin hieman syrjäisemmän sijaintinsa ansiosta neliöhinta ei ole kivunnut aivan yhtä korkealle.

Vallilaan on valmistunut paljon uuttakin asuntokantaa. Vallilan Konepajan ympäristössä kaupunki on tiivistynyt ja paikalle noussut runsaasti uusia, moderneja asuintaloja. Ne ovat olleet omiaan pitämään neliöhinnan nousussa. 

Vallilassa nähdään selvästi Helsingin kantakaupungin laajentuminen ja levittäytyminen. Kaupunkirakenne tiivistyy ja lisärakentamisen myötä alueella tulee myös paikallisia palveluja ja työpaikkojakin. Vallilasta on lyhyt matka kahteen Helsingin olennaisimpaan uuteen palvelukeskittymään: Triplaan ja Rediin. 

 

5 kaupunginosaa, joissa neliöhinta on noussut vähiten tai laskenut

Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen neliöhinta oli noussut vähiten verrattuna samaan ajanjaksoon 10 vuotta sitten näissä kaupunginosissa.

Puistola, -10 %

Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen neliöhinta Puistolassa oli jopa 10 % alempi kuin 2010 viimeisellä neljänneksellä. Neliöhinnan trendi on silti hyvin lievästi nouseva, mutta kauppoja Puistolassa tehdään selvästi vähenevässä määrin. 

Helsingin kaupungilla ei ole suuria suunnitelmia Puistolan varalle. Alue säilyy vastaisuudessakin rauhallisena omakotitaloalueena. 

 

Kontula ja Vesala, +3 %

Itä-Helsingin Kontulassa ja Vesalassa keskimääräinen neliöhinta on pysynyt käytännössä paikoillaan koko viime vuosikymmenen. Asuntokauppojen määrä puolestaan oli aivan pienessä nousussa, tosin vuosikymmenen vaihtuessa alueella nähtiin asuntokauppojen piikki, kun taas vuoden 2020 koronakriisin aikaan kauppojen määrä painui lähes ennätyksellisen alas hetkeksi. 

Helsingin kaupunki lupaa, että Kontula on tulevaisuudessa radikaalisti muuttumassa. Kontulan, Suomen kenties tunnetuimman lähiön, vanha ostoskeskus uudistetaan ja sen ympärille rakennetaan runsaasti asuintaloja. Alueen asukasmäärä tulee kasvamaan täydennysrakentamisen myötä, joten alueen palveluja parannetaan myös vastaavasti. 

 

Itäkeskus ja Marjaniemi, +4 %

Itäkeskuksessa ja Marjaniemessä neliöhinta on ollut vain hienoisessa nousussa. Mutta koronakriisi pudottu neliöhintaa vuodne 2020 aikana selvästi!

Itäkeskus-Marjaniemen postinumeroalue on “kaksijakoinen” asuinpaikka: omakotitaloalue Marjaniemessä ja kerrostaloalue Itäkeskuksen puolella, kauppakeskus Itiksen ympärillä. Asuntokaupan suuntaa ajavat todennäköisesti siis todella erilaiset ilmiön. Haluavatko Marjaniemen asukkaat myydä omakotitalojaan siirtyäkseen muualle? Löytävätkö ensiasuntojen ostajat koteja Itäkeskuksen kerrostaloista? 

Helsingin kaupunki suunnittelee Itäkeskukseen suurta muutosta. Suunnitteilla on “Itä-Helsingin keskusta” ja luvassa on yhtenäistä, nykyistä kaupunkimaisempaa kaupunkirakennetta. Itäväylän päälle todennäköisesti rakennetaan asuintaloja ja myös esimerkiksi vanhan kauppakeskus Puhoksen paikalle tulee jotakin uutta. 

Rakentaminen alkaisi nykyisten suunnitelmien mukaan vuosikymmenen puolenvälin tienoilla.

 

Mellunmäki, +4 %

Mellunmäessä neliöhinta on pysynyt Kontulan ja Vesalan tapaan lähes samana koko viime vuosikymmenen. Alueen kerrostalot alkavat olla iäkkäitä, moni kenties remonttien tarpeessa, eikä alueella ole tehty vielä merkittäviä muutoksia esimerkiksi liikenneyhteyksiin. 

Tulevaisuus näyttää kuitenkin kenties valoisalta, tosin aluetta selkeästi eteenpäin vievien hankkeiden valmistumista saadaan odottaa vuosia, ellei pari vuosikymmentä. Mellunmäen keskuksen alueelle, metroaseman läheisyyteen, on suunnitteilla uuden asemakaavan laatiminen. 

Alueelle halutaan asuinkerrostaloja ja palveluja sekä Vantaan ratikan päätepysäkki. Kyllä, Vantaalle on suunnitteilla raitiovaunulinja, jonka päätepysäkki idässä olisi Mellunmäessä Helsingin puolella ja lännessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Jos suunnitelmat toteutuvat, ratikka lähtisi ensi kerran Mellunmäestä kohti lentoasemaa aikaisintaan 2030-luvulla. Sellainen uudistus antaisi varmasti boostia Mellunmäen arvolle!

5 kaupunginosaa, joissa asuntokauppojen määrä on kasvanut eniten

Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä asuntokauppojen määrä oli kasvanut eniten ja selkeimmin* verrattuna samaan ajanjaksoon 10 vuotta sitten näissä kaupunginosissa.

*) Valittu sellaiset kaupunginosat, jossa trendi on selkeä, eivätkä muutosprosentit vuosineljännesten välillä perustu niinkään suureen vaihteluun.

Vattuniemi (Lauttasaari)

Lauttasaaren Vattuniemessä niin asuntokauppojen määrä kuin neliöhintakin ovat kiivenneet tasaista tahtia koko viime vuosikymmenen! Ja mikäpä siinä, Lauttasaari on hyvin suosittu kaupunginosa. Vattuniemeen on 2000-luvun aikana rakennettu runsaasti uusia asuintaloja, joiden asunnot ovat viime vuosikymmenen aikana olleet jo jälkimarkkinoilla myynnissä. 

Laru on monin tavoin ihanteellinen asuinpaikka: meri on lähellä, saari on täynnä erilaisia palveluja ja sillä on hyvä, yhteisöllisyyteen nojaava maine. Ei ihme, että asunnot siellä ovat kysyttyä kauppatavaraa. 

 

Katajanokka

Katajanokalla neliöhinta on  noussut kantakaupungin kaupunginosille tyypilliseen tapaan. Samalla myös asuntokauppojen määrä on noussut selvästi, tosin vuoden 2020 koronakriisin aikana määrä suorastaan romahti vuoden 2019 loppuun verrattuna. 

Mitä Katajanokalla on tapahtunut? Asunnot siellä ovat keskimäärin 77 neliön kokoisia, joten sellaisesta asunnosta n. 7 500 € neliöhinnalla (2020 lopussa) täytyy pulittaa yli 570 000 euroa. Katajanokalla on usein myynnissä myös reilusti yli miljoonan tai kahdenkin hintaisia suuria ja uniikkeja kerrostaloasuntoja. 

Yli 35 % Katajanokan kotitalouksista on eläkeläistalouksia, toisaalta noin puolet katajanokkalaisista asuu vuokralla. Ehkäpä vuosikymmenen aikana asuntoja on myyty sijoittajille eteenpäin vuokrattaviksi? Paljon taloja ja asuntoja Katajanokan vanhimmissa asuintaloissa on myös remontoitu näyttäviksi, uniikeiksi asunnoiksi ja laitettu myyntiin. Vaikka Katajanokka on ns. täyteen rakennettu ja valmis, sen asuntokannassa on selvästi tehty kasvojenkohotus.

Toisaalta Katajanokka on nykyisin muutakin kuin asuintaloja, satama ja muutama puisto. Kauppatorin ja Kanavanrannan tuntumassa on nykyisin vilkas “viihdekeskus”: Allas Sea Pool-uimala, maailmanpyörä ja ravintoloita.

 

Länsi-Pasila

Länsi-Pasilassa asuntokauppojen määrä on noussut selvästi vuosikymmenen aikana. Mikä myyntiä siellä on kiihdyttänyt? Länsi-Pasilan alue sisältää myös hiljattain valmistuneen kauppakeskus Triplan ja sen viereiset asuintalot. Myös entisen ratapihan alueelle, Triplan viereen rakennetaan paljon. Muutos vanhasta Pasilan asemasta Triplaksi on valtava. Vanhojen asuntojen kaupassa Triplan ensimmäisten asuintalojen valmistuminen ei kuitenkaan vielä näy. 

Kauppojen määrässä ja neliöhinnan nousussa Tripla-vaikutus näkynee silti jo nyt. Alueen palvelut paranivat selvästi Triplan valmistumisen myötä ja Länsi-Pasilaan rakentuu näin oma “aluekeskusta”. Enää Länsi-Pasila ei ole entisen kaltainen erillinen saareke, josta täytyy usein lähteä ratikalla tai junalla keskustaan päästäkseen palvelutarjonnan pariin. Se nostaa alueen arvoa.

 

Konala

Konalassa tehtiin kauppaa erityisesti vuoden 2019 loppupuolella. Neliöhintakin on kehittynyt siellä suotuisasti koko vuosikymmenen aikana. Mikä on Konalan salaisuus? Myös tuo Helsingin mittakaavassa hieman syrjäinen, teollisuus- ja varastoalueestaan tunnettu, Espoon ja Vantaan kainalossa sijaitseva kaupunginosa on uudistanut sekin ilmettään jo ennen juuri päättynyttä vuosikymmentä. 

Vuonna 2009 Konalassa avattiin kauppakeskus Ristikko, jonka ympärille rakennettiin uusia asuintaloja. Ristikon myötä lähellä on ihan kattavasti olennaisimpia palveluja. Kehitys jatkuu tulevaisuudessakin: teollisuus- ja varastorakennuksia puretaan ja tilalle rakennetaan asuintaloja ja tilaa uusia palveluja varten.

 

Jätkäsaari

Jätkäsaari jos mikä on uutta Helsinkiä! Vaikka Jätkäsaaressa käytettyjen asuntojen kauppa on vasta herännyt eloon, eikä edes neliöhintoja ole vielä juurikaan Tilastokeskuksesta saatavilla (kauppoja on sen verran vähän), ansaitsee se paikan tällä listalla, koska alueen kasvaessa ja valmistuessa myös asuntokauppa tulee siellä vilkastumaan. Luonnollisesti. 

Jätkäsaari on vielä uuden vuosikymmenen kynnyksellä varsine keskeneräinen, vaikka esimerkiksi Hyväntoivonpuiston ympärillä on jo valmiita kortteleita. Kun koko alue aikanaan valmistuu, se tulee olemaan suuri, vilkas ja urbaani kaupunginosa. Voisi sanoa, että fiilikseltään Jätkäsaari tulee olemaan kuin Katajanokan ja Lauttasaaren välimuoto. Modernimpi kuin Katajanokka ja Urbaanimpi kuin Lauttasaari, mutta silti “merellinen” ja kuin oma pieni kaupunkinsa. 

Jo nyt Jätkäsaaressa asuu 10 000 asukasta, eli saman verran kuin koko Kauniaisten kaupungissa. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin kaupunki ennustaa väkiluvun nousevan 20 000 asukkaaseen. 

 

Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin kaupunki

Haluatko jutella tarkemmin Helsingin asuntomarkkinoista tai asuntosi myynnistä? Jätä yhteystietosi, otan yhteyttä pian.