Asunnot ja kiinteistönvälitys Leppävaara

Hei, olen asuntomyyjä Marjut Uusmäe. Pidän huolta asuntokauppojen onnistumisesta täällä Espoossa.

Oletpa sitten vaihtamassa kotia, myymässä sijoitusasuntoa tai ostamassa sitä aivan ensimmäistä omaa asuntoa, palvelen sinua täsmällisesti, asiallisesti ja luotettavasti.

Aktiivisuus, avoimuus ja tarkkuus kuvaavat työtapojani ja kaikin puolin onnistunut, sujuva kaupankäynti on minulle kunnia-asia. Luonnollisesti noudatan hyvän välitystavan periaatteita.

Ota yhteyttä
0406807717

Leppävaara, kauppakeskus Sello Kuva: Wikipedia

Leppävaara, kauppakeskus Sello Kuva: Wikipedia

Leppävaara on Espoon kaupunkikeskuksista suurin ja vilkkain. Leppävaara on vuosikymmenten aikana kasvanut oikeaksi liikenteen solmukohdaksi. Siellä kohtaavatkin niin Turunväylä, Kehä1 kuin myös vilkas rantarata ja vanha Turuntie. Leppävaara on pitkään ollut kaupan ja koulutuksen espoolainen keskus. Siellä avattiin 70-luvun alussa Suomen ensimmäinen “automarket”, joka korvattiin 2000-luvun alussa rakentamalla sen tilalle kauppakeskus Sello. Leppävaarassa ovat toimineet pitkään myös EVTEKin (sittemmin Metropolia) ja Laurean ammattikorkeakoulut, joten alue on ollut perinteisesti myös opiskelijoiden suosiossa.

Asunnot ja taloudet Leppävaarassa

Toisin kuin monet muut Espoon asuinalueet, Leppävaara on vuokra-asuntopainotteinen kaupunginosa. Noin 62 % alueen asunnoista on vuokra-asuntoja, 36 % omistusasuntoja. Muita asumismuotoja edustaa 2 % Leppävaaran asuntokannasta. Lähes kaikki leppävaaralaiset asuvat kerrostaloissa (91 % asuntokannasta), joita onkin rakennettu viime vuosien aikana hyvin paljon radan eteläpuolelle, kauppakeskus Sellon välittömään läheisyyteen. Loput 9 % asunnoista ovat pientaloissa.

Leppävaara on verrattaen nuorten asukkaiden kaupunginosa. 15 % asukkaista on yksin asuvia nuoria ja 12 % nuoria, lapsettomia pariskuntia. Lapsiperheisiin kuuluu 23 % Leppävaaran asukkaista ja yli 35-vuotiaita aikuisia heistä on 33 %. Eläkeläisiä Leppävaaran asukkaista on vain 16 %, eli vähemmän kuin monessa muussa Espoon kaupinkikeskuksessa.

Asuntoja Leppävaarassa on yhteensä hieman yli 5 000 ja asukkaita peräti 10 500 – eli enemmän kuin tuplasti saman verran kuin Tapiolassa. Keskimääräinen leppävaaralaisasunto on n. 64 neliömetrin kokoinen ja siinä asuu keskimäärin 2 henkilöä. Asunnon neliöhinta Leppävaarassa on keskimäärin hieman alle 4 000 €.

Tyypillinen leppävaaralainen on 35-vuotias, eli hieman nuorempi kuin monen muun espoolaislähiön asukas, ja tienaa kuukaudessa noin 3 400 €.

Leppävaaran palvelut ja ympäristö

Leppävaara on palvelutarjontansa puolesta kuin oma kaupunkinsa: tarjolla on kaikkea. Suurin palvelukeskittymä on kauppakeskus Sello, josta löytyy “kaikki mahdollinen” ruokakaupoista erikoisliikeisiin, ravintoloihin, elokuvateatteriin ja kirjastoon asti. Myös “vanhalla puolella”, radan pohjoispuolella, on ruokakauppoja, baareja ja pieniä liikkeitä.

Kulttuuria tarjoaa Sellossa kirjaston lisäksi monipuolisista kulttuuritapahtumistaan tunnettu Sellosali. Liikuntapalvelut aluueella ovat myös erinomaiset: radan pohjoispuolella sijaitsee Leppävaaran urheilupuisto, josta harrastajille löytyy esimerkiksi useita pallokenttiä, kaksikaukaloinen jäähalli, yleisurheilustadion, uimahalli, hiihtostadion ja skeittiparkki. Talvisin urheilupuistoa halkovat ladut ulottuvat kauas alueen metsiin. Radan eteläpuolelta löytyy yksi Suomen suurimmista rangeista golfin harjoittelua varten. Lapsiperheiden iloksi urheilupuiston oheen on avattu myös suuri Angry Birds -leikkipuisto. Leppävaaran kupeessa on myös tunnettu Vermon ravirata.

Päiväkotien ja peruskoulun lisäksi Leppävaarassa sijaitsevat esimerkiksi Metropolian ja Laurean ammattikorkeakoulut sekä Omnian ammattiopisto.

Liikenneyhteydet Leppävaarasta ovat erinomaiset. Leppävaara sijaitsee aivan Kehä 1:n vieressä ja kivenheiton päässä Turunväylästä. Helsingin keskustaan Leppävaarasta pääsee kuitenkin helpoiten paikallisjunalla – S, U, L, E, A ja Y -junat pysähtyvät Leppävaarassa tiuhaan tahtiin. Bussit puolestaan kuljettavat matkustajia joka puolelle Espoota.
Autoilijat pääsevät viereisiä valtaväyliä pitkin nopeasti minne hyvänsä pääkaupunkiseudulla, nopeimman reitin kohti Helsingin keskustaa ollessa pitkin viereistä Turunväylää.

Lähteet: Tilastokeskus, Wikipedia